Kuuluisia taiji-mestareita
Taijiquanissa (tai chi chuan) on ollut monia kuuluisia mestareita, jotka ovat kunnostautuneet kamppailu- tai muissa taidoissa. Tässä esitellyt mestarit muodostavat alkuperäisen Yang-tyylin taijiquanin suoran perimyslinjan.
Taijiquanissa (tai chi chuan) on ollut monia kuuluisia mestareita, jotka ovat kunnostautuneet kamppailu- tai muissa taidoissa. Tässä esitellyt mestarit muodostavat alkuperäisen Yang-tyylin taijiquanin suoran perimyslinjan.
Chang San Feng on taijiquanin myyttinen perustaja. Hän oli ulkoisten lajien (Shaolin) mestari ennen kuin jäi eläkkeelle 70-vuotiaana. Hän tapasi taolaisen kuolemattoman nimeltä Huo Ling (tulilohikäärme), joka opetti hänelle taolaista meditaatiota.
Chang San Feng pohti, kuinka sisällyttää meditaatiossa kokemansa voimakkaat qi’n virtaukset kamppailullisiin liikkeisiinsä. Hän ei saanut vastausta mestariltaan.
Eräänä päivänä hän näki käärmeen ja kurjen taistelevan puutarhassaan. Tarkkaillessaan näiden kahden eläimen liikkeitä ja taktiikoita hän tajusi lopulta periaatteet, joita hänen piti soveltaa liikkeisiinsä. Hän muutti asennot ja liikkeet sen mukaisesti ja oli loppuelämänsä vertaansa vailla.
Hänen elämästään tiedetään vain vähän. Hän on kuuluisan Tai Chi -traktaatin kirjoittaja, joka on yksi "Tai Chi -klassikoiden" teksteistä. Hän tuli Chang San Fengin sukulinjasta ja oli Chiang Fan mestari.
oli tofuntekijä Xianista (Shaanxi), joka eräänä päivänä matkusti Chenjiagoun kautta. Nähdessään paikallisten nuorten harjoittelevan esi-isien Pao Chui -taistelulajia hän ei voinut pidätellä nauruaan, ja hänet haastettiin heti yhteen otteluun harjoittelijan toimesta. Koska hän oli taitava mestari Tai Chi Chuanin taidossa, joka oli siirtynyt hänelle Wang Tsung Yueh’lta, hän voitti haastajan niin helposti, että hämmentynyt häviäjä aneli häntä jäämään ja opettamaan hänelle tätä salaperäistä taistelutaitoa. Chiang Fa jäi kahdeksi vuodeksi opettamaan nuorelle Chen Chang Hsingille taiteensa salaisuudet.
oli taistelija, joka haastoi Chiang Fan, joka oli loukannut heidän esi-isien taistelulajiaan.
Tultuaan ulkopuolisen opetuslapseksi häneltä kiellettiin Chen-suvun Pao Chuin opettaminen. Tai Chi Chuan taidetta opetettiin sen jälkeen salaisesti öisin muutamalle valitulle oppilaalle mestarin talossa.
Chen Chang Hsing oli tunnettu erittäin suorasta asennostaan, minkä ansiosta hän sai lempinimen "esi-isien muistolaatan herra".
Yang Lu Chan on Yang-tyylin taijiquanin perustaja. Hän meni Chenjiagouhun oppimaan Chen-tyylin taijiquania. Vakoiltuaan aluksi salaisuuksia, joita ei opetettu ulkopuolisille, hänestä tuli lopulta mestari Chen Chang Hsingin oppilas. Tämän jälkeen hän löi 18 kuuluisaa kamppailulajien mestaria ja muutti Pekingiin, missä hänestä tuli keisarin vartijoiden opettaja.
Yang Lu Chanilla oli kaksi poikaa, Pan Hou ja Chien Hou, joista tuli vuorollaan kuuluisia mestareita.
Yang Pan Hou oli Yang Lu Chanin vanhempi poika. Nuorena miehenä hän taisteli usein haasteotteluita isänsä puolesta ja häntä kutsuttiin ”verrattomaksi Yangiksi”.
Yang Pan Houlla oli tapana sanoa: ”Jos et voi voittaa tai heittää jotakuta maahan taijiquanilla, se johtuu vain siitä, ettei taitosi ole täysin kehittynyt. Älä sano, ettei taijiquanista ole käytännön hyötyä. Älä pelkää, vaikka joku olisi vahva kuin härkä – 50 kilon painosta ei ole mitään hyötyä, jos sitä vastassa ei ole mitään.”
Yang Chien Hou oli Yang Lu Chanin nuorempi poika. Nuorena hän ei välittänyt lainkaan harjoitella taijiquania niin paljon, kuin hänen isänsä vaati, ja jopa karkasi kahdesti tullakseen munkiksi (turhia yrityksiä, totta kai). Hänestä varttui paljon leppoisampi mies kuin vanhempi veljensä. Hän piti paljon vitseistä ja kepposista. Hän oli kuitenkin mestari. Hän löi kuuluisan miekkamestarin pelkkä pensseli aseenaan. Hän kykeni myös ottamaan pääskysen käteensä ja kuuntelemaan sen energiaa. Kun pääskynen yritti nousta lentoon ja työnsi alaspäin jaloillaan ja siivillään, hän antoi periksi sen paineelle. Pääskysellä ei ollut jalansijaa, eikä se voinut lentää pois. Hän piti linnuista, ja ne yrittivät joskus jopa pesiä hänen ojennetuissa käsissään, kun hän harjoitti seisomaqigongia (chi kung).
Mestari Yang Shou Hou oli Yang Chien Houn vanhin poika. Hän muistutti temperamentiltaan enemmän enoaan Pan Houta, jolta hän oppi erityisesti kamppailutaitoa ja pushing handsiä. Hän aloitti harjoittelun 7-vuotiaana, ja oli tunnettu siitä, että rakasti taistelemista.
Yang Cheng Fu oli temperamentiltaan enemmän isänsä Yang Chien Houn kaltainen, tyyni. Hän ei välittänyt harjoitella nuorena vaan vasta myöhemmin, jolloin hän oppi nopeasti. Isokokoisena hän käytti myöhemmin laajoja, suuria liikkeitä, päinvastoin kuin nuorimmat veljensä, jotka käyttivät pieniä liikkeitä. Hänen kehonsa tuntui lihavanakin enemmän pumpulin peittämältä teräkseltä kuin lihalta. Hän opetti enimmäkseen Shanghaissa saavuttuaan sinne 1920-luvulla.
Mestari Yang Shou Chung oli mestari Yang Cheng Fun vanhin poika. Hän aloitti intensiivisen harjoittelun isänsä ja enonsa Yang Shao Houn kanssa ollessaan 8-vuotias. 14-vuotiaana hänestä tuli isänsä apuopettaja. Viisi vuotta myöhemmin hänestä oli tullut niin kuuluisa, että hallituksen virkamiehet palkkasivat hänet yksityisopettajakseen.
Kiinaa ravistelleiden suurten muutosten aikana hän muutti Hongkongiin, minne hän asettui asumaan yhdessä vaimonsa Yang Kwok Yeen kanssa vuonna 1947. Suurmestari Yangilla oli kolme tytärtä: Tai-Yee, Ma-Lee ja Yee-Li.
Hongkongissa Yang Shou Chung opetti monia oppilaita, mutta hänellä oli vain kolme mestarioppilasta: Ip Tai Tak, Chu Gin Soon ja Chu King Hung.
Chu King Hung aloitti taijiquanin harjoittelun mestari Yang Shou Chungin kanssa 12-vuotiaana ja oppi mestariltaan 26 vuodessa alkuperäisen Yang-tyylin koko opetusohjelman.
Mestari Chu King Hung perusti ITCCA:n yhdessä mestari Yangin kanssa 1970-luvulla. Hän muutti Eurooppaan, missä on opettanut alkuperäistä Yang-tyyliä siitä lähtien.